top of page
Writer's pictureSuvi Hanste

Ennen kaikkea ihminen

”Miten se hyvin leikattu jakkupuku vaikuttaa siihen, mitä mä teen tai sanon?”, kysyy Millariikka Rytkönen, porvoolainen kätilö, joka on vuodesta 2017 alkaen toiminut Tehyn puheenjohtajana. Niinpä: ei mitenkään. PorvooPodin studiossa keskustellaan tällä kertaa ulkonäöstä ja uskottavuudesta, normeista ja niiden kyseenalaistamisesta.


Keväällä 2024 ilmestyneessä elämäkertakirjassaan ”Täysin auki” Millariikka nostaa esiin monia sellaisia asioita, joista on usein vaikea puhua ääneen, tai myöntää edes itselleen. Terveydenhoitoalalla koko uransa työskennellyt esikoiskirjailija heittää itsensä peliin "ay-pamppuna", mutta samaan aikaan ennen kaikkea ihmisenä.


"Ehkä maailmankaikkeudessa on joku toinenkin ihminen, joka kipuilee niiden samojen asioiden kanssa. Ja sitten ajattelin, että ehkä mä julkaisenkin nämä."

Ulos ahtaista kauneusihanteista


Kun terveydenhoitaja määräsi 9-vuotiaan lapsen laihdutuskuurille, oli soppa valmis: syömishäiriö ja vääristynyt ruokasuhde ovat olleet läsnä Millariikan elämässä aikuisiälle asti, ja ne ovat asioita, joista hän nyt haluaa puhua ääneen.

 

Ahtaat kauneusihanteet vaikuttavat meihin ja käsitykseen itsestämme aivan tiedostamatta. ”Mahahan oli pahinta mitä pystyi naisella olemaan!" kuvailee 1980–90-lukujen taitteessa nuoruuttaan elänyt Millariikka: ”Naisessahan ei silloin saanut olla juuri mitään, ei saanut olla reisiä, ei takapuolta, ei mahaa, ei mitään. Mutta se maha oli pahinta, mitä pystyi olemaan. 501:n Leviksiin se piti saada littanaksi.”


"Ehkä liikaa annoin ennen sen yhteiskunnan määritellä sitä mun kehoani."

Tiedostamattomat asiat, joita olemme omaksuneet annettuina normeina, ja mitä moninaisimmat ulkopuolelta tulevat muotit kertovat meille yhä uudestaan viestiä ”olet vääränlainen” ja ”et kelpaa”. Onkin hyvä pysähtyä pohtimaan, millä kaikilla tavoilla annammekaan kauneus- ja terveysihanteiden vaikuttaa meihin. Terveyskään ei ole mikään staattinen käsite, jonka voisi ulkopuolelta määritellä, vaan se on jokaiselle yksilöllistä.


Ulkoiset mittarit eivät aina pysty tavoittamaan olennaisia ja merkityksellisiä asioita, erilaisuutta ja moninaisuutta. Terveydenhuollossakin tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa pysähdytään ihmisen kokonaistilanteen äärelle, niin että hän tulee nähdyksi ja kuulluksi.


Ei terveyssaarnoja vaan aitoa kohtaamista


Millariikalle ihmisten lähellä tehtävä työ on ollut todella merkityksellistä ja tärkeää, ja hän painottaakin, miten tärkeää aito kohtaaminen on. Pohdimme yhdessä, mitä terveys ylipäätään tarkoittaa ja miten sitä voitaisiin parhaiten hoitaa, niin että ihminen tulee oikeasti kohdatuksi ja huomioiduksi kokonaisuutena.

"Unohdetaan hetkeksi tää rööki ja ruoka, ja keskitytään sun mieleen."

Terveydenhuollon asiakkaana Millariikalla on omakohtaista kokemusta siitä, miten yksikin hyvä kohtaaminen voi olla käänteentekevä: Hänen hakeuduttuaan ikään kuin fyysisten vaivojen vuoksi työterveyteen, lääkäri totesikin, että nyt ”keskitytään sun mieleen”. Näin vyyhti lähti purkautumaan, Millariikka sai apua mielenterveyden ongelmiin ja sen myötä myös muihin asioihin, jotka olivat vaivanneet.


Keho ja mieli toimivat aina yhdessä. Jos keho voi huonosti, mieli oireilee, ja jos mieli voi huonosti, kehokin oireilee. Keskustelu Millariikan kanssa saakin pohtimaan, onko rajanveto mielenterveysongelmien ja ns. fyysisten sairauksien välillä ollenkaan tarpeellinen. Jostain syystä kulttuurissamme yleinen ajattelutapa on vieläpä sellainen, että mieleen liittyvät pulmat ja sairaudet ovat vaiettuja tabuja, niihin liittyy haitallisia stigmoja ja niistä saatetaan herkästi jopa syyttää sairastunutta itseään.


Millariikka kertoo, kuinka hänen kohdallaan työterveyslääkärin vastaanotolla ratkaiseva tekijä oli se, että yksi ihminen oikeasti näkee ennen kaikkea ihmisen ja hänen tilanteensa oireiden takana. Näin päästään käsiksi juurisyihin eikä vain paikkailla oireita.





Kuka?

  • Kätilö Millariikka Rytkönen

  • Syntynyt 1975 Hyvinkäällä, asuu Porvoossa.

  • Toiminut mm. Kätilöliiton puheenjohtajana 2016–2017 sekä Tehyn puheenjohtajana 2017 lähtien.

  • Suomen Kätilöliitto valitsi Rytkösen vuoden kehittäjäkätilöksi vuonna 2015. Valintaperusteluina oli mm. voimakas ja rohkea vaikuttamistyö pienten synnytyssairaaloiden säilyttämiseksi.

  • Julkaissut keväällä 2024 elämäkerrallisen esikoiskirjansa Täysin auki.


Jakson linkit

 


bottom of page