top of page
  • Writer's pictureSuvi Hanste

Liikkumisen iloa arkeen

"On normaalia, että liikutaan joka päivä", tokaisee vieraamme PorvooPodin nojatuolissa. Tämä lause voi ehkä tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta itse asiassa se ei sitä ole. Olemme keskustelemassa liikunnan merkityksestä ja terveysvaikutuksista yleisurheilija Sara Lappalaisen kanssa. Sara kertoo omasta taustastaan ja lapsuudestaan, josta nostaa esiin tärkeänä tekijänä kotoa opitun ulkoilun ja liikkumisen kulttuurin. Se on asia, jota hän pitää suuressa arvossa ja soisi sen kaikille lapsille ja nuorille.


Päivittäisen liikkumisen ei tarvitse olla kilpailullista urheilua tai ohjattua liikuntaa, vaan Sara peräänkuuluttaa nimenomaan matalan kynnyksen hyötyliikuntaa, jota hän itse on saanut lapsuudessaan arkisissa kodin askareissa aina lannan luomisesta pihatöihin ja ulkoleikkeihin. Päällimmäisenä omasta lapsuudesta tuleekin mieleen juuri ulkoilun määrä: "Mehän ei oltu koskaan sisällä."


Pohja urheilumenestykselle on siis luotu aivan huomaamatta jo lapsuudessa hyötyliikunnan ja arkisen liikkumisen kautta, mitä ilman ei Sara olisi voinut aloittaa niin hyvältä perustalta urheilu-uraansa. Jos tämä pohja olisi puuttunut, olisi Saran ehkä ollut turha 16-vuotiaana haaveilla huippu-urheilijan ammatista, tai ainakin se olisi vaatinut massiivisesti enemmän työtä.

"Mehän ei koskaan oltu sisällä."

Liikunta ja erityisesti lasten liikkuminen on Saran sydäntä lähellä, mutta lasten ja nuorten liikkumisen määrä huolestuttaa häntä. Porvoossa on liikkujalle hienot olosuhteet, mutta iltalenkeillä juostessaan Sara on tehnyt huolestuttavan havainnon: "Surullisen vähän näkyy lapsia pelailemassa missään." Jos ainoa liikunta on pelkkä ohjattu harrastus, eikä lapsilla välttämättä ole mitään muuta liikkumista kuin tämä ohjattu harjoittelu, voi liikkuminen arjessa jäädä mitättömän vähäiseksi.


Liike on lääke


Paikallaan oleminen, olipa kyse istumatyötä tekevästä aikuisesta tai älylaitteellaan pelaavasta lapsesta, ei ole hyväksi, kun sitä tekee liikaa. Liikkumisen merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnillemme on kiistaton. Kun liikutat kehoasi, liikutat myös mieltäsi. Jos keho on jumissa, myös mieli on jumissa, ja liikunnan vaikutuksia myös aivoterveyteen onkin jo tutkittu runsaasti.


"Pitäisi olla enemmän matalan kynnyksen tekemistä."

Lasten kohdalla liikkuminen ja asioiden tekeminen oikeassa maailmassa, eikä vain pelien tai ohjelmien virtuaalimaailmassa, ovat tärkeitä tekijöitä terveelle kehitykselle, mutta yhtä lailla aikuisilla ja ikääntyvillä ihmisillä liikunta pitää yllä terveyttä ilman valtavia ponnisteluita.


Liikkumisen myönteiset vaikutukset on todettu kaikenikäisillä lapsista vanhuksiin, ja niitä on valtavasti: Liikunta parantaa terveyttä monin tavoin esimerkiksi vaikuttamalla muistiin, luovuuteen, stressinsietokykyyn, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen, unenlaatuun sekä älyyn ja jopa persoonallisuuteen. Liikkuminen myös parantaa aivojen verenkiertoa sekä hapen ja ravinnon kulkua.


Arkinen liikkuminen, kuten käveleminen, halkojen hakkuu tai puutarhatyöt, leikkiminen, kiipeileminen, juoksentelu ja hyppiminen, tanssiminen, riehuminen tai vaikkapa roskien kerääminen merenrannalta liikuttavat kehoa tavalla, jota me kaikki tarvitsemme. Ei oikeastaan tarvitse olla liikunnallinen tai urheilullinen nauttiakseen liikkumisesta ja saadakseen sen tuomat terveyshyödyt!


Lapsesta ei tarvitse alkaa leipomaan urheilijaa 6-vuotiaana, vaan tärkeintä on, että liikkumisen ilo säilyy, eikä lasta aleta arvottamaan suoritusten perusteella. Jokainen löytää sen oman juttunsa, eikä kilpaurheilu ole kaikille – mutta kaikki me kuitenkin tarvitsemme liikettä ja liikkumista muodossa tai toisessa: "Pitäisi olla enemmän matalan kynnyksen tekemistä; ei kaikki halua huippu-urheilijaksi, eikä tarvitsekaan", painottaa Sara.

 

 

Ei jäädä vellomaan


Urheilu ja liikuntaharrastus voi olla lapselle, ja miksei aikuisellekin, myös tärkeä osa tunnekasvatusta ja terveen itsetunnon kehittymistä: Aina tulee onnistumisia ja vastoinkäymisiä, voitot ja tappiot otetaan vastaan ja koetaan niiden tuoma riemu tai murhe – ja sitten jatketaan eteenpäin eikä jäädä vellomaan. ”Se kasvattaa”, on Sarakin oppinut. Aina joku voittaa ja aina joku häviää, mutta häviäjä ei välttämättä ole huono, varsinkaan yksilönä tai ihmisenä.

"Oltaisiin sellaisessa kunnossa, että voit hyvin ja sulla on hyvä olla omassa kropassa."

Alituinen vertailu ja ulkonäköpaineet ovat nykyään arkipäivää, mutta kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia, eivätkä ulkoiset mittarit välttämättä kerro todellisesta tilanteesta tai hyvinvoinnista. Ulkonäköön liittyvä kommentointi on myös Saralle tuttua, mutta hän korostaa, että on tärkeää olla sellaisessa kunnossa, että voi hyvin: ”Ja sulla on hyvä olla omassa kropassa.”



Kuuntele ja katsele podcast:


Kuka?

  • Yleisurheilija, keskimatkojen juoksija Sara Lappalainen

  • Syntynyt 1991 Epossa Porvoossa, asuu Porvoossa.

  • Lappalaisella on hallussaan mm. Kalevan kisojen kisaennätykset 800 ja 1500 metrillä.

  • Toiselta ammatiltaan kokki

  • Harrastuksia mm. käsityöt ja kuvataide.

 


Tämän jakson yhteistyökumppani on Näsin Apteekki.

Comments


bottom of page